Lyhyempiä opiskeluaikoja porkkanalla, ei kepillä


Koulun penkillä vietetään Suomessa pitkiä aikoja, mutta koulutustaso ei enää tunnu nousevan. Suomi on jäänyt OECD:n vertailussa yhä useamman maan taakse siinä, kuinka suuri osa nuorista on suorittanut korkeakoulututkinnon ja huoli nuorempien sukupolvien koulutustasosta on suuri. Korkeakoulututkintojen suoritusmääristä keskusteltaessa keskitytään yleensä kahteen pääkohtaan: ensimmäistä tutkintoa suorittavien osuuteen sekä keskimääräiseen opintoaikaan. Yleinen väite on se, että ensimmäistä tutkintoa suorittavien osuus on pieni ja keskimääräinen opintoaika pitkä.

OECD:n kartoitus ei kuitenkaan tue näkemystä siitä, että Suomen koulutustaso olisi huonossa kunnossa. Kartoituksen mukaan suomalaisista ikäryhmistä alemman korkea-asteen tutkinnon on suorittamassa reilusti OECD:n (ja EU22:n) keskiarvoa suurempi osuus ja sama trendi jatkuu korkeammilla koulutustasoilla. Kärki on siis päässyt karkaamaan, mutta Suomi on edelleen korkean koulutuksen ja osaamisen maa, eikä tälle ole nähtävissä dramaattista muutosta.

Alanvaihtaja joutuu usein hakeutumaan uuteen tutkintoon pääsykokeiden kautta, vieden paikan ensimmäiseen tutkintoon hakevalta

Suurin hidaste koulutustason kasvulle näyttää olevan ensimmäistä korkeakoulututkintoa opiskelevien osuus, joka on Suomessa paljon keskimääräistä pienempi. Suomessa uusista korkeakouluopiskelijoista ensimmäistä tutkintoaan suorittavien osuus on 47%, kun OECD:n keskiarvo on 61% ja EU22:n keskiarvo 57%. Yhtenä syynä tälle pidetään pääaineiden ja tutkintojen välisten siirtymien vaikeutta: alanvaihtaja joutuu usein hakeutumaan uuteen tutkintoon pääsykokeiden kautta, vieden paikan ensimmäiseen tutkintoon hakevalta. Tähän ollaan koetettu puuttua ensikertalaiskiintiöillä, mutta sen tulokset eivät ole vakuuttaneet ja ovat saattaneet jopa toimia itseään vastaan, kun opiskelemaan hakevat eivät halua menettää ensikertalaisetuaan hyväksymällä toisiksi tai kolmanneksi mieluisimman opintopaikan.

Suomessa usein syyttävä sormi kohdistuu myös pitkiin opintoaikoihin, joille haetaan syytä liian lepsusta opintotukijärjestelmästä, opiskelijoiden asenteista tai korkeakoulutuksen rakenteista. OECD:n kartoitus ei kuitenkaan antanut syytä huoleen: Suomessa 43% opiskelijoista valmistuu tavoiteajassa, kun taas OECD:n keskiarvo on 41%. Suomen järjestelmät eivät siis näytä vaikuttavan opintoaikoihin negatiivisesti, toisin kuin usein oletetaan.

Mikä sitten saisi opintoajat lyhenemään ja uusien opiskelijoiden osuuden kasvuun?

Kehitellessä ratkaisuja on myös mietittävä sitä, onko opintoaikojen lyhentäminen järkevä ja hyödyllinen tavoite? Mitä nopeammin opiskelijat valmistuvat, sitä vähemmän heillä on opintojen aikana kerrytettyä työkokemusta omasta alasta ja sitä useampi työantaja joutuu opettamaan vastavalmistuneet soveltamaan omaa teoriaosaamistaan käytäntöön, tuhlaten sekä vastavalmistuneen että työnantajan aikaa ja resursseja.

Opiskelijoiden opintoaikoihin ja opintomenestykseen voidaan kuitenkin vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi helpottamalla opiskeluajan taloudellisia paineita: 2016 Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa jo selvisi, että opintojen sujuvuuteen vaikuttaa huomattavasti toimeentulon aiheuttama stressi sekä uupuminen opinnoissa. Opiskelijat ovatkin johdonmukaisesti suomalaisen yhteiskunnan pienituloisin ihmisryhmä ja ainoa ihmisryhmä, jonka oletetaan kattavan elinkustannuksiaan lainalla. Heikot työllistymisnäkymät toimivat pelotteena, jonka takia lainaa ei usein uskalleta nostaa ja tällöin opiskelija joutuu, opintohaasteiden lisäksi, tasapainottelemaan päivittäisessä elämässä erittäin pienillä tuloilla. Opiskelijoiden tukimuotoihin tehdyillä kiristyksillä ei olla onnistuttu juurikaan lyhentämään opintoaikoja, joten olisi perusteltua kokeilla seuraavaksi porkkanaa kepin sijaan.

Opiskelijoiden tukimuotoihin tehdyillä kiristyksillä ei olla onnistuttu lyhentämään opintoaikoja

Ensikertalaisten osuuden kasvattamista tulisi lähestyä siten, että jo paikkansa pääsykokeissa lunastaneiden siirtymää pääaineiden ja tutkintojen välillä helpotetaan. Toisena toimenpiteenä tulisi suorittaa kokeilu, jossa ensikertalaiskiintiöstä luovutaan ja seurataan sen vaikutusta ensikertalaisten osuuteen aloittavista opiskelijoista. Opiskelijoille on luotava mahdollisuuksia ja joustoja ainaisten kiristysten, rajoittavien sääntöjen ja tiukkojen tutkintorajojen sijaan.

Jesse Kankanen

Jesse Kankanen

Puheenjohtaja at Opiskelijaliitto Pro
Jesse on Opiskelijaliitto Pron puheenjohtaja. Jessellä on pitkä kokemus liiton läheisjärjestöissä ja istuu Ammattiliitto Pron hallituksen ensimmäisenä varajäsenenä sekä OPRY Henkilöstöyhdistys Pro:n hallituksessa.
Jesse Kankanen

Latest posts by Jesse Kankanen (see all)


Lisätietoa aiheesta Jesse Kankanen

Jesse on Opiskelijaliitto Pron puheenjohtaja. Jessellä on pitkä kokemus liiton läheisjärjestöissä ja istuu Ammattiliitto Pron hallituksen ensimmäisenä varajäsenenä sekä OPRY Henkilöstöyhdistys Pro:n hallituksessa.